Ruokakaupan keskittyminen on asiakkaan etu!

Prismat ja Citymarketit ovat kaksi Suomen päivittäistavarakaupan jättiläistä. Prismojen liikevaihto oli vuonna 2023 Suomessa 4,4 miljardia euroa. Lisäksi oli myyntiä Baltiassa 221 miljoonaa euroa. Prismojen myynti kasvoi  viime vuonna merkittävästi, 8.3 %. Koko Suomen vähittäiskaupasta ketjun osuus oli 10,2 % ja päivittäistavarakaupasta 18,1 %. Nämä ovat huikean suuria lukuja ja kertovat sekä onnistuneesta liiketoimintakonseptista että sen hyvin hallitusta käytäntöön viennistä.

Prismojen pitkän tähtäyksen kasvun taustalla on määrätietoinen verkoston kasvattaminen. Viimeisten kymmenen vuoden aikana Prismoja on tullut lisää 12, mutta Citymarket-kauppoja vain yksi. Aika huikea ero kasvustrategioissa! Vuonna 2023 Prismoja oli 76 ja Citymarketteja 84. Nyt K-ryhmä on ilmoittanut kehittävänsä Citymarket–ketjua tulevina vuosina. Aivan oikein. Markkinaosuus tulee kasvamaan.

Citymarketin liikevaihto oli noin 2,7 miljardia euroa ja kasvu vaisumpaa mm. juuri myymäläverkoston hitaan kasvun vuoksi.. Niiden päivittäistavarakaupan myynti kasvoi 3,8 % ja käyttötavaroiden myynti Citymarketeissa 1,8 %.

Prismojen keskimyynti oli 56,8 miljoonaa euroa ja Citymarkettien 33,1 miljoonaa euroa. Prismat ovat siis keskimyynneiltään selkeästi suurempia. Suurempi myynti merkitsee myös enemmän asiakaskäyntejä myymälässä. Prismat hallitsevat hypermarket-ketjujen asiakas- ja rahavirtoja.

Suuret S-market myymälät ovat markkinajohtaja supermarket-kaupan alueella. Niiden liikevaihto oli vuonna 2023 yhteensä 5,3 miljardia euroa, Keskon K-supermarket-ketjun liikevaihto oli samana vuonna noin 2,7 miljardia euroa. S-market-ketjun myynti kasvoi 7,1 % ja K-supermarket-ketjun 4.6 %. S-marketien määrä oli 456 ja K-supermarketeja 251.

Lidlin myynti vuonna 2023 Suomessa oli 2,2 miljardia euroa ja myynnin kasvu 3,9 %. Myymälöitä Lidlillä oli 202.

Pienempien supermarketien markkinaa hallitsee K-ryhmä. K-marketien myynti oli viime vuonna 2,3 miljardia euroa. S-ryhmän Sale- ja Alepa - ketjujen myynti oli pienempi, yhteensä 1,5 miljardia euroa. Tässä kaupparyhmässä näkyy hyvin kauppaverkoston laajuuden ja kattavuuden merkitys K-ryhmän hyväksi. Saleja ja Alepoita oli yhteensä 458 ja K-market-kauppoja 748. Kaupassa kattava kauppapaikkaverkosto on edelleenkin yksi kaupan menestystekijä, myös verkkokaupan aikana.

Kuten yllä olevista luvuista ilmenee, S-ryhmä on viime vuosina voittanut päivittäistavarakaupan markkinaosuutta muilta kaupan yrityksiltä. Sen markkinaosuus päivittäistavarakaupasta oli viime vuonna 48,3 %, mikä on erittäin korkea markkinaosuusluku kansainvälisestikin. K-ryhmän markkinaosuus oli 34,3% ja Lidlin 9,6%. Näillä kolmella ketjulla on hallussaan 92 % koko Suomen päivittäistavarakaupasta. 

Suomen päivittäistavarakauppa on keskittynyttä. Onko tämä hyvä vai huono asia? Vastaus riippuu vastaajan näkökulmasta. Kilpailua Suomen päivittäistavarakaupassa on varmasti, vaikka suuria toimijoita on vain muutamia. Tästä ei ole epäilystä.

Oma vastaukseni kysymykseen on selkeä. Nykyinen päivittäistavarakaupan rakenne on asiakkaalle edullinen. Suuret kauppayritykset pystyvät tehokkaaseen hankintaan ja edullisiin hintoihin kaupan myymälöissä asiakkaille. Kauppa on suurelta osin hankintaa ja logistiikkaa, jotka on osattava. Näillä kaupparyhmillä on modernin kaupan ja sen teknologian osaamista. Ne kykenevät kehittämään kauppaa ja niillä on kehittämiseen resursseja. 

Kuka siitä hyötyisi, jos meillä olisi keskisuuria ja hieman heikommassa taloudellisessa asemassa olevia kauppayrityksiä useita ja asiakkaille myytävien tavaroiden sekä palveluiden hinnat korkeita nykyistä pienemmissä ja tavaravalikoimiltaan suppeammissa myymälöissä? Eivät ainakaan asiakkaat. Meillä on kokemusta 1990-ja 2000-luvun alun Suomen vähittäistavarakaupan kriiseistä, jolloin muutama keskikokoinen kauppayritys lopetti toimintansa taloudellisten vaikeuksien vuoksi ja poistui markkinoilta. Pieniä kauppoja oli paljon, niiden valikoimat olivat suppeat ja suhteelliset hinnat nykyistä korkeammat asiakkaiden ostovoimaan suhteutettuina.

En usko, että asiakkaat haluavat palata 1990-luvun maailmaan vähittäistavarakaupassa.