Ostoskori
0
0,00 €
Ketjut menestyvät – ulkomaiset usein suomalaisia paremmin
25.09.2024
Kari Neilimo
Heikki Peltola on tehnyt jälleen arvokkaan työn tilastoidessaan suomalaisen kaupan lukuja vuodelta 2023. Tilastot tarjoavat monipuolisen ja kattavan aineiston tarkastella, analysoida ja kehittää kauppaa, mutta myös arvioida oman kaupan tai kaupparyhmän menestymistä kaupan liiketoiminta-alueella, siis muodostaa tilannekuva siitä, missä olemme ja missä ovat muut kilpailijat ja toimijat. Kehittäminen lähtee tilannekuvan muodostamisesta ja siitä tehtävistä päätelmistä kehittää toimintaa.
Kauppa on suuri toimija suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta on muistettava, että kauppa on hyvin kansainvälistä toiminnoiltaan. Tavaroita tulee kaupan hyllyille kaikkialta maailmasta hyvin organisoitujen hankintaketjujen ja -yritysten toimesta. Kaupan konseptit ovat levinneet kotimaista kansainvälisille markkinoille – Lidl, Bauhaus, Biltema, H&M, Gigantti ovat esimerkkejä kansainvälisistä kauppakonsepteista, joita tapaamme myös Suomen markkinoilla. Vastaavasti suomalainen kauppa on kansainvälistynyt viemällä konsepteja ulkomaiden markkinoille, etenkin lähimarkkinoillemme Baltiaan. Konseptiosaaminen on valttia.
Ketjumaisesti Suomessa toimii 200 vähittäiskaupan yritystä. Niiden liikevaihto vuonna 2023 oli n. 33 miljardia euroa eli noin 76 % koko kaupan liikevaihdosta. Ketjumaisen kauppakonseptin myymälöitä on Suomessa n. 7000. Ketjumaisella liiketoimintamallilla toimivat kaupat menestyvät. Ne ovat tehokkaita hankinta- ja logistiikkaketjunsa osalta, mutta samalla niiden myymälä- ja verkkokauppakonsepti asiakkaiden tarpeita palvelevine valikoimineen on onnistunut – siis asiakaslähtöinen.
Mielenkiintoista on havaita, että ketjumaisesti toimivista 200 yrityksestä ulkomaisessa omistuksessa on 80, siis noin 40 %. Ulkomaiset ketjut ovat siis vahvasti mukana suomalaisessa kaupassa. Toisaalta näiden ulkomaisten kauppaketjujen liikevaihto v. 2023 oli 6.7 miljardia euroa, joka on ainoastaan 16 % koko kaupan liikevaihdosta. Pientä osuutta selittää erityisesti päivittäistavarakaupan suuri osuus kaupan vähittäismyynnistä. Tällä alueella taas suomalainen vähittäiskauppa dominoi markkinaa S-ryhmän ja K-ryhmän toimesta.
Erikoistavarakaupan markkinoilla kuitenkin ulkomaisesti omistetut ja ulkomailla kehitettyjä liiketoimintakonsepteja käyttävät kaupat ovat pääosin markkinajohtajia. Vaatekauppamarkkinaa johtaa H&M, urheilukauppaa Intersport, kodintekniikassa Gigantti on toinen Verkkokauppa. comin jälkeen. Sisustusketjuista IKEA on ylivoimaisen suuri ja toisena on JYSK. Rautakaupan alalla K-Rauta on kuitenkin markkinajohtaja. Vaate- ja urheilukaupan alueella ulkomaisten ketjujen osuus liikevaihdosta oli vuonna 2023 yli 85 % ja tämä osuus on kasvanut koko ajan vuonna 2000 lähtien. Myös kodintekniikan ja sisustuksen markkinoilla ulkomaisten ketjujen osuus liikevaihdosta oli viime vuonna yli 50 %, mutta rautakaupassa vain 34%. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että päivittäistavarakauppa on suomalaisten ketjujen juhlaa, sillä ulkomaisten ketjujen osuus liikevaihdosta oli vain 10%.
Suomalaiset kauppayritykset osaavat siis päivittäistavarakaupan ketjukonseptin hyvin, mutta erikoistavarakaupan kohdalla tilanne ei ole näin hyvä. Mistä löydämme suomalaiselle erikoistavarakaupalle kilpailuedun vai onko tämä kaupan liiketoiminta-alue suurten kauppayritysten hankinnan ja logistiikan valta-aluetta, jossa pienemmät kauppayritykset eivät pärjää? Onko kauppa täällä enemmän logistiikan ja hankinnan osaamista, siis kustannustehokkuutta ja laajoja valikoimia, jotka ovat mahdollisia vain suurille kaupan toimijoille?