Korona nosti ja kuritti

Korona mullisti kertaheitolla kaupan(kin) keväällä 2020. Se oli hurja koettelemus kaikille, josta kauppa kuitenkin selvisi mallikkaasti. Tänään julkaistu raporttimme KAUPAN HUIPUT 2022 paljastaa inhorealistisen tarkasti, ketkä korona nosti ja keitä se kaupan alalla kuritti. Tarkastelussa ovat mukana kaikki Suomessa toimivat ketjut ja kaupat, jotka tietonsa julkaisevat.

Tutkiessani viime vuoden tilinpäätöksistä ihmettelin, miksi niin monen kauppayrityksen kohdalla on miinus liikevaihdossa ja tuloksessa. Pitkä aikasarja paljastaa syyn: kaksi koronavuotta 2020 ja 2021 olivat monelle kaupalle selvä myynti- ja tulospiikki. 

Tein yksinkertaisen laskelman. Vertasin kahden koronavuoden (2020 ja 2021) liiketulosta kahteen vuoteen (2018 ja 2019) ennen koronaa. Oheinen taulukko kertoo kuinka paljon parempi liiketulos oli kahtena koronavuonna kuin kahta sitä edeltävänä. Tokmanni on selvä ykkönen: +81,1 miljoonaa euroa, sitten Puuilo, Lidl ja Alko. Suurin lasku oli Musti ja Mirrillä, joka selittyy sillä, että ketjun tulos vuonna 2018 oli poskettoman kova. 

Muotikaupoista eniten kärsivät Dressmann ja H&M. Kodinkoneketjuista Verkkokauppa.com kohensi tulostaan reilut 15 miljoonaa euroa, Gigantti 9 ja Power 5,6. JYSK paransi selvästi, samoin Stark ja Bauhaus. 

Ruokakauppaa ei tähän tulosvertailuun saa, koska S-ryhmä ei julkaise sen paremmin ketju- kuin kauppakohtaisiakaan lukujaan, ei myyntejä eikä tuloksia. Isot K-kauppiaat sen sijaan julkaisevat, koska ovat yhtiömuotoisia ja joutuvat lain mukaan ilmoittamaan oman liikevaihtonsa sentin tarkkuudella tilinpäätöksessään. 

Erot kauppojen välillä ovat suuret, mutta kokonaisuudesta saa selvän kuvan. Ruokakauppojen myynti kasvoi vuonna 2020 peräti 8,4 prosenttia ja K-kaupat nostivat osuuttaan erityisesti K-Citymarketien ansiosta. Viime vuonna oli S:n vuoro kasvaa, mutta S-ryhmän tulos ei vielä palannut tasolle, jossa se oli ennen koronaa.  

S-ryhmän lippulaiva Prisma on vuodesta toiseen vahvassa vedossa ja ottanut jo 1,5 miljardin kaulan kisakumppaniinsa. Osa kasvusta tulee uusista myymälöistä, mutta onhan se nyt hatunnoston paikka ottaa lähes 10 prosentin osuus Suomen vähittäismarkkinasta. 

Kauppakeskukset ovat merkittävä osa suomalaista kauppaa ja ilman niitä meiltä puuttuisi monta ketjua. Varsinainen ilmiö on Normal, joka avasi parissa vuodessa 50 myymälää. Aika ällistyttävänä voi pitää myös Puuilon nousua sijalle 21 liikevaihtolistalla ja kolmossijalle liiketulosprosentillaan ja nelokseksi euromääräisesti heti Lidlin, Tokmannin ja Alkon jälkeen. 

Aineiston keräämisen jälkeen saattoi tehdä erilaisia listauksia kasvun ja tuloksen perusteella. Eräänlainen kunniataulu on lista, jossa esitellään parasta suhteellista liiketulosta tekevät yritykset. Sen ylivoimaisena ykkösenä on edelleen Louis Vuitton, useimmat tietävät kyllä miksi.

Kakkosena tuleva SPR Kontti tekee 4,6 miljoonan euron tuloksensa 18,9 miljoonan euron liikevaihdolla ja kuuluu listalle myös muistuksena siitä, että kauppa on monenmuotoista. Sitä todistaa myös Unikulma, jonka ketjun omistaja ei pidä vähittäiskauppana, vaan "parempien unien tehtaana". New Yorker on muotiketju, joka ei ollut koronasta moksiskaan. 

Kauppa on aitoa ihmisten palvelemista, hyvän tekemistä toisille, arvokasta työtä, jota eivät osaa tarpeeksi arvostaa ne, jotka eivät sitä tee.

Asiakkaat tarvitsevat kauppoja ja palkitsevat huiput. Jokainen alalla ollut tietää, miten paljon työtä ja osaamista onnistuminen vaatii. 

Huippuja myös kadehditaan ja vähätellään. Se on ihan typerää. Hattu päästä osaajien edessä! Minä ainakin nostan.