Olipa vuosi!

Korona pisti koko maailman ja siinä sivussa myös kaupan uuden tilanteen eteen keväällä 2020. Seurasi piina, jossa kenelläkään ei ollut kivaa. Monilla kaupan aloilla kauppa kuitenkin kävi hyvin. Kun ihmiset eivät päässeet ravintoloihin tai reissuille, he satsasivat kotiruokaan ja koteihinsa ja monissa ketjuissa kauppa kävi paremmin kuin koskaan

Ruokakaupassa tehtiin ennätysmyynti. Nielsenin mukaan myynti kasvoi 8,4 prosenttia ja ylitti 20 miljardin rajapyykin. Määrällinen kasvu oli suurempi kuin 40 vuotta kestäneellä mittausjaksolla. Tilastokeskus pääsee melkein yhtä kovaan kasvulukuun.

K-kaupat kasvattivat markkinaosuuttaan jo viidettä vuotta putkeen, nyt erityisesti K-Citymarketien vahvan esityksen ansiosta. Myös Prismoissa kauppa kävi hyvin, mutta S-kauppojen johtoasema kuitenkin kutistui karvan verran.

S-marketit ovat silti Suomen suurin ketju, mutta niiden osuus ruokakauppojen myynneistä on sama kuin 12 vuotta sitten. Verkostoa onkin nyt uudistettu ripeällä vauhdilla eikä syytä ole vaikea arvata. Uusi pääjohtaja rukkasi vappuna myös SOK:n organisaation uuteen asentoon.

Ruoan verkkokauppa kasvoi viime vuonna yli kolminkertaiseksi ja K onnistui siinä muita paremmin. Silti kotiin toimitusten osuus on vielä parissa prosentissa eikä taida nopeasti kovin suureksi nousta. Norjalainen Oda tulee tähän markkinaan konseptilla, jossa tavaroita ei kerätä myymälästä vaan toimitetaan suoraan varastosta.

Ruokakaupasta puhutaan yleisesti vain kolmen kisana, mutta asiakkaan näkökulmasta oleellista on hänen vaihtoehtojensa määrä. Niitä riittää: hypermarketeissa Prisma ja CM, marketeissa useita, samoin lähikaupoissa.

K-Supermarketit ovat löytäneet oman paikkansa kauppojen kirjossa, samoin Salet ja Alepat, jotka molemmat ovat pikkuhiljaa siirtyneet suppean sortimentin halpakaupoista lähiöiden ja kylien lähikaupoiksi.

Selvästi tihein verkosto on kuitenkin K-marketilla, joka sai piristysruiskeen Keskon ostettua Siwat ja Valintatalot viisi kevättä sitten. Liikevaihto ylitti nyt viidentenä ketjuna kahden miljardin rajan.

Ensi vuonna 20 vuotta täyttävä Lidl on koko ajan paininut ikiomassa sarjassaan ja on ainoa kansainvälinen toimija Suomessa. Maailmantilastoissa Lidlin ja Kauflandin omistaja Schwarz Group on neljäntenä heti kolmen amerikkalaisen - Walmartin, Amazonin ja Costcon - jälkeen ja siis Euroopan suurin. Kauas taakse ovat jääneet Carrefour, Ahold, Tesco, Edeka, Auchan ja Casino, mutta saksalaisten toinen halpaketju Aldi on noussut Euroopan kakkoseksi. Tästä voi tehdä jonkinlaisen johtopäätöksen maailman ruokatrendeistä!

Lidlin alku Suomessa oli vauhdikas mutta ei helppo. Tappiota tuli. Kun toimintatapaa vuonna 2010 uudistettiin, valikoimia lisättiin ja mainonnassa otettiin (uhka)rohkeasti itseironinen ote, myynti tuplaantui neljässä vuodessa. Nyt ketjun markkinaosuus on vakiintunut 10 prosentin alapuolelle, mutta saattaa siitä vielä nousta verkoston kasvaessa.

* * *

Koronan riehuessa ihmiset pysyivät kotonaan. Ehkä vähän yllättäen tämä näkyi plussana ruokakauppojen lisäksi monen muunkin tavara-alan myynneissä: erityisesti rautakaupoissa (+7,2 %) ja kodintekniikassa (+8,1 %). Eniten kärsi muotikauppa, jossa myynti putosi neljänneksen (-24,4 %). Myös kirjakauppa (-11,2 %), optikot (-11,3 %) ja kellokaupat (-12,4 %) notkahtivat. Käytettyjen tavaroiden kauppa kävi edelleen kuumana.

Koronasta pahiten kärsineillä aloilla on odotettavissa kasvun vuosia, mutta se on tässä katastrofissa laiha lohtu. Aika näyttää, millaisia pysyviä muutoksia kaupalle seuraa siitä, että ihmiset tottuivat tilaamaan tavaroita verkosta. Ilmiö näkyi erityisesti verkkojättien kaupankäynnissä: Amazonin myynti suorastaan räjähti, +37,6 %! Yhtiö kertoo palkanneensa korona-aikana 400 000 (!) uutta työntekijää. Jos verkkojätin kasvu jatkuu, etumatka Walmartiin kurotaan kiinni parissa vuodessa.

Walmart on tähän asti ollut kaupan tilastoissa ylivoimainen, suurempi kuin kolme seuraavaa yhteensä, mutta viimeiset vuodet kasvu on ollut vaisua ja nyt jätti on kaiken kukkuraksi vetäytymässä Englannista ja Japanista.

Virta käy molempiin suuntiin. Moni ketju on uhoten mennyt Euroopasta Amerikkaa valloittamaan ja huomannut, että samat lääkkeet eivät pure Atlantin molemmin puolin. Nopein keino saada jalka markkinoille on ostaa valmis ketju.

* * *

Suomen vähittäiskaupassa toimii ja sitä hallitsevat 200 ketjua. Niistä kuusi suurinta myyvät ruokaa. Tilastojen mukaan Suomessa on nyt 25 000 myymälää ja ne työllistivät 121 000 ihmistä. Ketjuilla oli 7 200 myymälää, joiden osuus koko vähittäiskaupasta on 75 prosenttia. Tästä voi laskea, että kaupan alalla toimii lähes 18 000 ketjuun kuulumatonta myymälää, valtaosa pieniä.

Kisa kaupan kahden erilaisen jättiläisen välillä alkoi 115 vuotta sitten ja vuorovedolla on edetty. S oli pitkään johdossa, mutta oli vähällä kaatua 1980-luvulla. Saneerauksen jälkeen alkanut pitkä kiri puri erityisesti ruokakaupassa ja ABC-ketjulla ryhmittymä mullisti liikennemyymäläkulttuurin Suomessa.

Lama 1990-luvulla pudotti ns. "neljän koplasta" kaksi isoa jäsentä, Tukon ja Ekan. Kesko on luopunut monista erikoiskaupan ketjuista ja keskittänyt voimavaransa ruokaan, rautaan ja autoihin. Ruokakaupassa S nousi ykköspallille 2006, mutta rautakaupassa K on suvereeni.

Tämä vuonna 50 täyttävä K-Citymarket oli Prismaa suurempi vuoteen 1998 asti. S-marketin nousu alkoi 1991 ja asettui Sparien oston jälkeen 21 prosentin paremmalle puolelle ja on siinä pysytellyt 15 vuotta.

Nykyinen kilpailutilanne on seurausta kahdesta tekijästä. Toisaalta ketjut taistelevat asiakkaiden euroista myymälöissä, toisaalta markkinaosuuksia on hankittu yrityskaupoin niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Kauppaa on siirtynyt myös maan rajojen yli. Suomeen on tultu Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Saksasta ja seitsemästä muusta maasta. Pääomasijoittajat järjestelivät 15 vuotta sitten halpakauppasektorin uuteen uskoon ja useista alueellisista halpaketjuista syntyi valtakunnallisesti toimiva Tokmanni.

Kauppojen ketjuuntuminen alkoi 1980-luvun lopulla. Vähän myöhemmin Suomeen alkoi tulla ulkomaisia ketjuja ja nyt niitä on täällä jo 123. Monen kaupanalojen ykkönen on ulkomaisessa omistuksessa: Gigantti, H&M, IKEA, Hankkija, R-kioski...

Vähittäiskaupan liikevaihto oli viime vuonna 43,2 miljardia euroa ja se kasvoi Tilastokeskuksen mukaan 4,1 prosenttia. Kasvua nostattivat ruokakaupan hurjat numerot. Kokonaisluvussa eivät ole mukana autokauppa eikä liioin maatiloille myynti, joka katsotaan tuotantotavarakaupaksi. Aiemmin olemme esitelleet Hankkijan ja Lantmännenin luvut, mutta nyt ne eivät ole enää mukana ketjujen tilastoissa.

* * *

Seitsemänneksi suurin ketju on Alko, joka kerää 364 myymälällä kasaan 1 297 miljoonaa euroa. Ravintoloiden sulkemisen ja laivaliikenteen rajoitusten takia viinat ostettiin nyt Alkosta. Kasvua kertyi 13,3 prosenttia.Alkoholinkokonaiskulutus kuitenkinlaski. Vuosikertomuksessaan Alko muistuttaa, että Alkon tehtävänä ei ole myydä mahdollisimman paljon vaan että humalluttavia juomia käytetään mahdollisimman vastuullisesti. Yhtiö katsoo ylpeillen tehneensä kaiken voitavansa.

Rautakaupassa koronavuosi näkyi piristyksenä. K-Raudat ylsivät uuteen myyntiennätykseen 1,2 miljardia euroa ja Starkit jäivät yhä kauemmaksi taakse. Bauhaus sai viiden kaupan verkostoonsa yhden lisää kun Hämeenmaalta ostettu lahtelainen Kodin Terra liittyi alkuvuonna saksalaisketjuun.

Tokmannille vuosi oli oikein hyvä. Myynti ja tulos kasvoivat, liikevaihto ylitti miljardin ja liiketulos nousi uudelle tasolle. Halpakaupassa kävi muutenkin kuhina. Motonet on noussut tämän sarjan kakkoseksi ja tekee hyvää tulosta. HalpaHalli menetti vähän myyntiä, mutta liiketulos kasvoi. Kainuusta lähtöisin oleva Puuilo on vaivihkaa noussut listoille ja teki huiman myyntiharppauksen. Ruotsalainen Rusta uudisti Hong Kongin konkurssissa ostamat myymälät. Ruotsalainen on myös Clas Ohlson, jonka liikevaihto on kolme vuotta pysytellyt 100 miljoonan euron tuntumassa.

Kodintekniikan kaupassa nautittiin nosteesta. Gigantti sai syksyllä uuden toimitusjohtajan ja hän pääsi kertomaan hyviä uutisia huhtikuussa päättyneeltä tilikaudelta: ketjun liikevaihto kasvoi 14 prosenttia ja oli 698 miljoonaa euroa. Myös viisi vuotta Suomessa toiminut Power sai juhlavuotenaan kirjata kasvua 10,7 % ja liikevaihdoksi 330,5 miljoonaa euroa. Ketjulla on 38 omaa ja 7 kauppiaan omistajaa myymälää.

Verkkokauppa.com on paljon muutakin kuin kodinkonekauppa. Ja iso: liikevaihto nousi lähes kymmenellä pinnalla 554 miljoonaan euroon, vaikka myymälöitä on vain neljä.

* * *

Huonekalukaupassa IKEA jatkaa ykkösenä, vaikka kärsikin koronasta. Sen viisi tavarataloa keräsivät kuitenkin elokuun lopussa päättyneellä tilikaudella 377 miljoonan euron liikevaihdon. Kasvua tuli 0,9 prosenttia. Sen merkittävin suomalainen kilpailija huonekalukaupassa on Askoa ja Sotkaa pyörittävä Indoor Group. Keskon välillä omistaman yrityksen pääomistaja on nyt Sievi Capital. Tanskalainen JYSK rynnii vahvasti Suomessa ja maailmalla. Yrityksellä on 51 maassa 2 949 myymälää, joista Suomessa 87. Suomen myynti ja tulos kehittyivät 2020 suotuisasti.

Yliopiston Apteekki avasi pitkästä aikaa uuden myymälän, Isoon Omenaan Espoossa. Ketjulla on kuitenkin edelleen Suomessa lain sille sallimat 17 apteekkia ja liikevaihto niissä laski hiukan, 303 miljoonaan euroon.

Motonet on Bromanin suvun omistama suomalainen perheyritys, jolla on 35 tavarataloa Suomessa ja yksi Virossa. Ketjun liikevaihto oli 389,4 miljoonaa euroa, josta Viron myymälän osuus 6,4 miljoonaa. Kasvua tuli 11,0 prosenttia.

Stockmann ei ole päässyt vaikeuksistaan vaan päätyi yrityssaneeraukseen. Korona niisti yhtiötä ilkeästi, mutta ongelmat alkoivat toki jo kauan ennen sitä. Moni toivoo, että perinteikäs nimi ei kuuden tavaratalon kyljestä katoa.

H&M otti kuudessa vuodessa muotikaupan paalupaikan tultuaan Suomeen 1997. Konsernin vuosikertomuksen mukaan Suomessa tehtävän kaupan arvo oli 161 miljoonaa euroa ja laski 14,7 prosenttia.

K-ryhmään kuuluva Intersport on edelleen urheilukaupan ykkönen. Norjalainen XXL peesaa. Pronssipaikalle on asettunut ruotsalainen Stadium. Budget Sport vahvistaa K-ryhmän asemaa urheilukaupassa.

Ruotsalaisella Clas Ohlsonilla on Suomessa 40 myymälää ja ketjun liikevaihto on keikkunut 100 miljoonan euron yläpuolella. Kasvu on kuitenkin viime vuosina ollut tiukassa.

Kirjakauppa on vahvasti siirtynyt verkkoon ja äänikirjojen kauppa kävi koronavuonna kohisten. Suomalainen Booky.fi ja ruotsalainen Adlibris ovat Amazonin ohella merkittävimmät Suomessa toimivat verkkokaupat. Ja yhä useampi asiakas aloittaa ostamisen verkosta: vertaa tuotteita ja hintoja ja tekee ainakin verkossa alustavan valinnan.

Muutama ketju tekee vielä mieli mainita: Musti ja Mirri, Eurokangas ja Ruohonjuuri. Kaikilla on vankka asema vakiintuneessa asiakaskunnassaan.

Tässä oli vain pieni otos kaupan ketjuista. Yli sata ketjua jäi vielä mainitsematta. Täydellinen lista ja lisätietoja Suomessa toimivista ketjuista löytyy osoitteesta www.kaupanhuiput.fi.

Korona opetti ihmiset tilaamaan tavaraa kotiin, mutta samalla paljastui, miten mukavaa onpäästä myymälään katselemaan ja ehkä kokeilemaankin tuotteita. Ja ihmisten kohtaamiseen kauppa tarjoaa ulottuvuuden, jota tietoverkossa ei ole.

Kauppa sopeutui hienosti epidemian asettamiin ehtoihin. Samalla tuli todistetuksi, miten tärkeitä kaupat meille ihmisille oikeastaan ovat. Se on oikein hyvä opetus ja muistutus kaupan ammattilaisille heidän työnsä suuresta merkityksestä.

Teksti: Heikki Peltola
Julkaistu Kehittyvä kauppa -lehdessä 5-6/2021