Valmiina!

En ole nähnyt kenenkään esittäneen S:n ja K:n markkinaosuuksia koko suomalaisesta vähittäiskaupasta. Minä laskin ne ja vieläpä koko vuosituhannen ajalta. Pohjaksi otin Tilastokeskuksen luvut, toimialan 47. K-kaupat lähtivät vuonna 2000 liikkeelle 24,9 prosentista ja olivat johdossa vuoteen 2012 asti. S lähti 14,5 prosentista, ohitti 2013 K:n ja on nyt jo 24,2 prosentissa. Tilastot paljastavat kaksi syytä, joista toinen on Prisma. Toinen syy on se, että Kesko on luopunut erikoiskaupasta urheilukauppaa lukuun ottamatta.

Vuonna 2000 Prisman markkinaosuus ruokakaupassa oli 9,3 % ja viime vuonna 18,1 %, siis melkein tuplasti. suurempi. Ketjun liikevaihto on kasvanut enemmän kuin Lidlin koko myynti on nyt! Ja se käyttötavarakauppa sitten. SOK ei julkaise käyttötavarakaupan osuutta Prisman myynnistä mutta on helppoa laskea, että yli miljardin mennään ja reilusti. Se on tiedossa, että K-Citymarketeissa muun kuin ruuan liikevaihto on 618,5 miljoonaa euroa.

S ja K haukkaavat yhdessä 44,2 prosentin palasen kaupan kakusta, mutta loput 55,8 prosenttia jää muille. Yli miljardin euron myyviä on yrityksiä on kolme muuta: Lidl, Tokmanni ja Alko. Lidl on Euroopan suurin kaupan yritys ja luo ruokakauppaan aidon kisan. Ja keskittymistä valittavat tuppaavat unohtamaan, että K-kauppiaat kilpailevat myös keskenään. 

Halpaketjut on mielenkiintoinen toimiala. Sen itseoikeutettu ykkönen on Tokmanni. Se myy enemmän kuin kolme suurinta kilpailijaansa yhdessä. Kymmenen suurinta halpaketjua tekee reilun kolmen miljardin liikevaihdon ja tuhtia tulosta. Liiketuloksessa Puuilo on ällistyttävän vahva sekä euroissa että prosentteina.

Muotikauppa on ulkomaisten toimijoiden hallussa. Viidestätoista suurimmasta ketjuista vain kaksi on suomalaista, Hslonen ja Kekäle. Sama suuntaus on urheilukaupassa, jossa Intersport tosin pyörii supisuomalaisten kauppiaiden voimin ja Keskon rahoilla. XXL on norjalainen ja teki pikavierailun ykköspallilla vuonna 2020. 

Kodintekniikkakaupassa vuosi oli tukala. Gigantti on ketjuista suurin, vaikka tilastoissa Verkkokauppa.comin liikevaihto on.   suurempi. Gigantti-ketjussa on franchise-myymälöitä, joiden myynnit eivät näy maayhtiön tilinpäätöksessä. Sama tilanne on Powerilla.

Sisustusketjuista IKEA paransi asemiaan ja teki Suomi-historiansa parhaan tuloksen. JYSK on toiseksi suurin ja Asko, Sotka ja Masku seuraavina alle sadan miljoonan euron tasossa.

K-rauta on oman sarjansa ykkönen ja samaan liikevaihtoon tarvitaan neljä sen kilpailijaa Stark, RTV, Bauhaus ja Hartman.

Vielä on tarjolla sekalainen joukko erikokoisia toimijoita: Alko, Yliopiston Apteekki, Stockmann ja Sokos, Silmäasema ja Instrumentarium, Musti ja Mirri ja Peten Koiratarvike, Suomalainen kirjakauppa ja Akateeminen. Aikamoinen yllättäjä on tanskalainen Normal, joka on muutamassa vuodessa rakentanut yli 80 myymälän verkoston kauppakeskuksiin.

Kauppakeskuksista vuosikirjassa on lista myynneistä viideltä vuodelta 2019–2023, joka auttaa hahmottamaan koronan vaikutuksen. 

Euroissa parhaan liiketuloksen tekivät Lidl 72,2 m€, Tokmanni 72,1 m€, Puuilo 54,3 m€, Alko 31,8 m€ ja Motonet 31,8 m€. Parhaat liiketulosprosentit esittivät Louis Vuitton 35,9 %, SPR Kontti 34,8 %, Dressmann 16,5 % Silmäasema 16,2 % ja Puuilo 16,0 %. 

Euroissa eniten kasvoivat S-market ja Prisma, ja prosenteissa JULA +832,5 %, Normal +152,6 % ja Louis Vuitton +61,1 %. 

Kun neljä vuotta sitten aloimme kerätä tausta-aineistoa kirjaamme varten, tajusimme, että kaupasta on paljon tietoa, mutta se on hajallaan. Siksi päätimme kerätä luvut yksiin kansiin. Se oli hyvä päätös ja otettiin hyvin vastaan. Yli tuhat kaupan ammattilaista on perehtynyt aineistoihin ja kirjaamme.

Silti on aistittavissa tietynlainen häveliäisyys lukuja kohtaan. Sen pitää murtaa. Hyvää menestystä kaupassa pitää arvostaa samalla tavalla kuin urheilussa tai taiteessa. Osaamista pitää kaiken aikaa kehittää ja menestys pitää uskaltaa näyttää.

Oleellista on osata katsoa oman leipälajin ulkopuolelle ja ottaa opiksi. Oma havaintoni on, että huiput ovat innokkaita oppimaan, mutta eivät he matki toisia. Kopioimalla ei pääse huipulle, korkeintaan kakkoseksi.  

Totesimme kirjassamme, että huipulle päästääkseen pitää olla kolmenlaista osaamista: konsepti, arvoketju ja kulttuuri ovat avainsanat, joita kaikkia kolmea pitää kehittää kaiken aikaa. 

Huiput tajuavat, että valmista ei tule koskaan, pitää olla valmiina koko ajan: valmiina oppimaan, muuttumaan ja hurmaamaan asiakas!